Muistisairaudet | Oireet ja hoito

Kaikki ihmiset unohtelevat asioita ja ohimenevä muistihäiriö on varsin yleinen oire. Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on muistioireita, mutta aina syynä ei ole muistisairaus. Suomessa on kuitenkin melkein 200 000 muistisairasta ihmistä, joista 93 000 ihmistä sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Muistihäiriön syy tulee aina selvittää.

Jos olet huolestunut läheisesi muistista tai huomaat muita muistisairauden oireita, kannattaa kannustaa häntä muistitestiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset.

Lataa MMSE-muistitesti ilmaiseksi omaisportaalista. Huomioi kuitenkin, että muistitestin voi tehdä vain ammattilainen.

Olemme keränneet helposti luettavaan muotoon tietoa liittyen muistisairauksiin. Sivun loppuun olemme keränneet luotettavia tahoja, joista saa apua muistisairaan läheisen hoitoon.

Voit myös lukea muistikyvyn testaamisesta Muistitesti seniorille -postauksestamme.

Tässä pikaoppaassa opit muun muassa seuraavista aiheista:

• Tavallisimmat muistisairaudet

• Muistisairauden oireet ja muistisairaan käytösoireet

• Muistitestit ja miten muistisairautta tutkitaan

• Mistä muistisairaus voi johtua ja perinnöllisyys

• Muistisairauden hoito, lääkehoito ja kuntoutus

• Muistisairaan kohtaaminen ja omaisena toimiminen

• Muistisairaan apuvälineet

• Mistä muistisairaalle ja omaisille tukea

Tavallisimmat muistisairaudet

Muistintoimintaan vaikuttavat monet tekijät niin lyhyt- kuin pitkäaikaisestikin. Joskus vanhuksen muistihäiriöt voivat johtua esimerkiksi kiireestä, väsymyksestä tai uniongelmista, mutta yleisimmin muistihäiriöiden aiheuttajana on kuitenkin etenevä muistisairaus.

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä. 

Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat:

• Alzheimerin tauti (n. 60–70 % muistisairaista)

• Verisuoniperäinen muistisairaus (n. 15–20 % muistisairaista)

• Lewyn kappale -tauti

• Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus

Alzheimerin tauti on maailman yleisin muistisairaus, joka etenee hitaasti ja tasaisesti. Alzheimerin oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Alzheimerin tauti esiintyy useammin iän myötä (yli 65-vuotiailla) ja se on yleisempi naisilla kuin miehillä. Alzheimerin taudin alkamisen jälkeen sairauden kanssa voi elää 4–20 vuotta riippuen useista tekijöistä.

Verisuoniperäinen (vaskulaarinen) muistisairaus syntyy aivojen verisuonten vaurioiden sekä muiden aivoverenkiertohäiriöiden seurauksena. Esiintyneisyys yleistyy ikääntymisen myötä. Myös Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen muistisairauden sekamuoto on yleinen.

Lewyn kappale -tauti alkaa tavallisesti 50–80 vuoden iässä ja se on saanut nimensä aivoissa havaittavien löydösten, Lewyn kappaleiden, kertymisestä aivojen kuorikerroksen alueelle.

Sairaudelle ei tunneta ennaltaehkäiseviä keinoja eikä sairautta parantavaa tai pysäyttävää hoitoa. Monia sen oireita voidaan kuitenkin hoitaa sekä lääkkein että lääkkeettömästi. Hyvä hoito ja kuntoutus tukevat myös elämänlaatua. Lisätietoa löydät mm. Muistiliiton sivulta Lewyn kappale-tauti.

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus (frontotemporaalinen degeneraatio) on yleisnimitys niille oireyhtymille, joille on ominaista aivojen otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkeneminen ja siitä johtuvat oireet. Sairaus alkaa yleensä 45 ja 64 ikävuoden välillä, alkaa usein hiipien ja etenee vähittäin. Lisätietoa löydät mm. Muistiliiton sivuilta Otsa-ohimolohkorappeutuma.

Muistisairauden oireet ja muistisairaan käytösoireet

Muistisairauksiin liittyy moninaisia oireita. Osa oireista liittyy muistiin ja tiedonkäsittelyyn. Muistisairaan ensioireet voivat näkyä kuitenkin eri tavalla. Ensioireet voivat näkyä oppimisen vaikeutumisella, rutiinien pettämisellä tai masennuksena. Myös ns. käytösoireet ovat tavallisia.

Käytösoireiden ymmärtämisessä on hyvä muistaa, että muistisairas ihminen reagoi ympäristönsä tapahtumiin ja omiin sisäisiin kokemuksiin aivan kuten jokainen. Reaktiot voivat tuntua käsittämättömiltä tai kiusallisilta, mutta ovat usein muistisairaalle itselleen järkeviä ja loogisia. 

Muistihäiriöiden lisäksi tavallisimmat oireet ja käytösoireet ovat:

• Arjen toimintakyvyn heikentyminen (esim. pukeutumisen ja peseytymisen vaikeutuminen)

• Kielellinen häiriö (esim. oikeiden sanojen muistamisen tai ymmärtämisen vaikeus)

• Tunnistamisen vaikeutuminen (esim. kasvojen tai esineiden tunnistaminen)

• Älyllisten toimintojen heikkeneminen (esim. ohjeiden noudattaminen tai vieraassa paikassa suunnistaminen)

• Oma-aloitteisuuden heikentyminen

• Masennus, apatia

• Levottomuus, ahdistuneisuus

• Vaeltelu

• Harhaisuus, harhat, harhanäyt, sekavuus, pelot

• Persoonallisuuden muuttuminen

• Uni- ja valverytmin häiriöt

Jos muistisairaan ihmisen käytös kuormittaa suuresti hänen läheisiään, on syytä yhdessä ammattilaisen (esimerkiksi lääkärin, kotihoidon tai muistikoordinaattorin) kanssa pohtia, millaisilla toimilla jokaisen olisi helppo ja mukava elää yhteistä arkea.

Muistitestit

Muistihäiriön syy tulee aina selvittää. On olemassa erilaisia muistitestejä ja -tutkimuksia, jotka auttavat selvittämään, mistä muistiongelmat mahdollisesti johtuvat.

MMSE- ja CERAD-muistitestit ovat tavallisimmat muistitestit.

Lue täältä lisää muistitesteistä.

Lataa MMSE-muistitesti ilmaiseksi omaisportaalista. Huomioi kuitenkin, että muistitestin voi tehdä vain ammattilainen.

Mistä muistisairaus voi johtua ja perinnöllisyys

Suurin osa etenevistä muistisairauksista johtuu muista kuin perinnöllisistä tekijöistä. Riskitekijät liittyvät ympäristöön ja elämäntapoihin, ja niistä suuri osa on vielä tuntemattomia. Osassa sairauksista on perinnöllisillä, geneettisillä tekijöillä merkittävä osuus, joko riskiä lisäävinä tai jopa suoraan tautia aiheuttavana.

Sairastumisriskiä lisäävät:

• Korkea ikä

• Sairauden esiintyminen suvussa, geneettiset tekijät

• Matala koulutustaso

• Vähäinen henkinen ja fyysinen aktiivisuus

• Yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puuttuminen

• Masentuneisuus

• Runsas alkoholinkäyttö, tupakointi

• Runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruokavalio, veren suuri kolesterolipitoisuus keski-iässä

• Lihavuus ja ylipaino

• Aivovammat

• Aivoverenkiertosairaudet

• Korkea verenpaine keski-iässä

• Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, diabetes

Sairastumisriskiä pienentävät:

• Hyvä koulutus

• Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus

• Säännöllinen liikunta

• Omega-3-rasvahappojen (kalan) saanti

• Antioksidantit

• Hormonikorvaushoito naisilla

• Asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet

• Kohonneen verenpaineen lääkehoito

Muistisairauden hoito, lääkehoito ja kuntoutus

Muistisairaan ihmisen hoito ja kuntoutus tähtää sairastuneen ja hänen läheistensä hyvinvointiin, mielekkääseen elämään, oireiden etenemisen hidastumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Lääkehoito on tärkeää, mutta lääkkeetön hoito ja erilaiset kuntoutuksen muodot ovat usein ensisijaisia. Tutkimusnäyttö tukee lääkkeettömien menetelmien käyttöä muistisairaiden haasteelliseksi koetun käyttäytymisen vähentämisessä.

Lääkehoito. Markkinoilla olevista Alzheimer-lääkkeistä suurin osa vaikuttaa lisäämällä asetyylikoliinin määrää aivoissa estämällä sen nopeaa hajoamista.

• Donepezil (Orion) kuuluu tähän kolinergisten lääkkeiden ryhmään ja on monella muistisairaalla käytössä.

• Memantiini on toisella tapaa vaikuttava Alzheimer-lääke. Se vaikuttaa aivojen glutamaattitasapainoon vaikuttamalla NMDA-reseptorin toimintaan vaikuttaen kognitioon ja toimintakykyyn. Sen teho on kolinergisten lääkkeiden luokkaa.

• Monesti Donepeziliä ja Memantiiniä käytetään yhdessä, kun muistisairaus on keskivaikea tai vaikea. Alzheimerille ei toistaiseksi ole parantavaa lääkettä, mutta lääkkeet hidastavat muistin rappeutumista.

Lääkkeetön hoito. Lääkkeettömässä hoidossa muokataan ympäristöä ja tuetaan muistisairasta niin, että hän kykenee elämään omannäköistä elämää ja toimimaan mahdollisimman pitkään arjessaan itsenäisesti. Alzheimeria ei voi ehkäistä terveellä ravinnolla ja liikunnalla, mutta se madaltaa sairastumisen riskiä ja hidastaa sairauden etenemistä.

Muistisairaan kohtaaminen ja omaisena toimiminen

Monesti läheisen saatua diagnoosin muistisairaudesta omaiset kysyvät ”Mitä tulee tapahtumaan?”. Muistin heikentyminen on hyvin tapauskohtaista ja kaikilla erilaista. Seuraavat asiat ovat varmoja:

• Roolisi omaisena tulee muuttumaan – ja se ei tule olemaan helppoa

• Tulet olemaan siinä loppuun asti

• Rakas läheisesi ei enää koskaan tule olemaan sama tuttu itsensä

• Sinä tulet muuttumaan myös itse henkilönä

On tärkeä saada tarvittavaa tukea läheisellesi, mutta myös sinulle omaisena.

Vinkkejä, miten puhua muistisairaalle:

• Puhu kasvotusten (katsoen silmiin ja käyttäen henkilön nimeä)

• Poista häiriötekijät (kuten TV/radioääni)

• Pyri puhumaan yksin, vältä ryhmätilanteet

• Pidä viestit simppeleinä ja selkeinä (älä sano ’se’, vaan viittaa suoraan esim. 'lintu')

• Vältä konflikteja

• Muista kärsivällisyys

• Heittäydy heidän maailmaansa

• Kiinnitä huomiota ei-verbaalisiin vinkkeihin

• Lisää luovuutta kommunikaatioon

• Älä lopeta keskustelemista (vaikka hänestä on tullut hiljainen)

Mikäli ’levy jää pyörimään’ ja tilanteesta tulee jatkuvaa toistamista, kun hänellä sattuu nyt olemaan sellainen päivä, voit:

• Kertoa hänelle, että on OK, että on hieman vaikeampi muistaa tiettyinä päivinä

• Poistaa hänet toistamisen silmukasta, antaen hänelle jotain muuta ajateltavaa tai tehtävää

• Heittäytyä hänen maailmaansa ja esittää, että hän muistaa juuri oikein – haastaminen lisää vain heidän tuskaa

Jos hän alkaa käyttäytyä vaikeasti esimerkiksi julkisilla paikoilla, muista seuraavat asiat:

• Pysy rauhallisena

• Muista, että se ei ole hän vaan hänen sairautensa

• Voit kehottaa ohikulkijoita jatkamaan matkaansa

Muistisairaan apuvälineet

Apuvälineet auttavat muistisairaita pärjäämään arjessa ja antavat omaisille mielenrauhaa. Tavallisimmat apuvälineet ovat:

• Turvapuhelin ja turvaranneke (esim. AddSecure)

• GPS-paikannin

• Bluetooth-paikannin avaimia, lompakkoa tai muuta varten (esim. Tile)

• Puhelimen paikannussovellus (esim. Life360)

• Senioripuhelimet (esim. Doro)

• Ovihälytin ja kaatumishälytin (esim. Suvanto)

• Dosetti ja lukittu lääkepakki, ja/tai lääkeautomaatti

• Liesivahti paloturvallisuutta varten

• Kosketusvapaat hanat ja suihkut vesivahinkoja välttämään

Mistä muistisairaalle ja omaisille tukea?

Hyviä paikkoja saada lisätietoa ja tukea ovat muun muassa:

• Terveysasemat

• Yksityiset lääkäriasemat

• Muistiliitto (puh. 09 622 6200).

• Muistipuisto. Muistipuisto on verkkopalvelu muistisairaille, läheisille, vapaaehtoisille ja muististaan kiinnostuneille.

• Helsingin Alzheimer-yhdistys (puh. 09 454 2750)

• Kunnan Seniorineuvonta (esim. Helsingin Seniori-info puh. 09 310 44556)

• Kunnan muistikoordinaattori 

Helppy tarjoaa muistisairaalle kotiin apua aina samalta omalta hoitajalta.

Ota yhteyttä Helppyn asiakaspalveluun 010 299 8 299 tai info@helppy.fi niin mietitään yhdessä, miten muistisairaan arkea saadaan tuettua parhaiten.

Muut luettavat aiheesta sekä ikääntyneen läheisesi auttamisesta:

• Muistitesti seniorille

• Kuinka kohdata muistisairas läheinen?

• Vanhusten viriketoiminta: 5 arjen ideaa ikääntyneen viriketoimintaan